Maanläheisesti ja tukka hulmuten

”Ohikiitävää saa konkreettisen merkityksen moottoripyöräillessä. Aika pysähtyy, kun edessä aukeaa maisema, joka piirtyy sieluun saakka.”

Matka jatkuu – kaikesta huolimatta

Moottoripyöräilyssä on kyse vapaudesta, mutta joskus se vapaus vaatii veronsa. Vuosi 2018 toi tullessaan onnettomuuden, joka pysäytti matkanteon hetkeksi, mutta ei sammuttanut paloa.

Vuoden 2019 ajokausi avattiin Hämeen keväässä vilun hytinästä huolimatta. Vanha vapauden ja vauhdin tunne oli tallella. Suunnaksi otettiin Eurooppa: laivalla Travemündeen ja sieltä Mosel-joen viinitielle. Suunnitelmissa vilkkui jopa Marokko – elämää on elettävä silloin kun se on mahdollista.

Kausi 2020: Kolmipyörällä kohti pohjoista

Maailman tilanne muuttui, ja suuret Euroopan reissut vaihtuivat lähimatkailuun. Jotta liikkuminen pysyisi edelleen maanläheisenä onnettomuuden jäljiltä, alle hankittiin Spyder.

Kesällä 2020 suuntasimme kolmipyörän nokan kohti Norjaa. Ehdimme nauttia vuonoista ja hienoista teistä kolme päivää, kunnes tuli kiire: rajat olivat sulkeutumassa koronan vuoksi. Norja on upea maa, mutta emme sentään halunneet jäädä sinne koko loppukesäksi! Pika paluu Suomen puolelle opetti, että seikkailu ei aina vaadi merten ylittämistä, vaan kykyä nauttia siitä, mitä juuri nyt on edessä.

Kuvamuistoja tien päältä

(Tähän kohtaan sijoitetaan ne JSON-datassa mainitut kuvat: Norjan vuonot, Spyder ja ne pienet hetket tien pientareilla.)