Hyvää sotaa ei ole, osa 2

Kun aloitin osion Hyvää sotaa ei ole, toivoin ettei siitä tulisi pitkä. Mutta jo toivoessani tiesin, että niin ei tule käymään, sota tulee jatkumaan ja minun on kirjoitettava jatko-osia.

Maaliskuu 2024

Kremliä lähellä olevat venäläisvirkamiehet ja -politiikot uskovat Ukrainan sodan kestävän vielä kauan ja päättyvän vasta Vladimir Putinin valtakauden loputtua.

Riippumaton venäläismedia Vertska kertoo lähteisiinsä vedoten, että sotaväsymys painaa myös Venäjän päättäjiä ja Kremlille työskenteleviä virkamiehiä.

Yksi tunnettu venäläispoliitikko kertoi julkaisulle, että sota jatkuu ainakin vuoteen 2030 asti.

– Putin ei lähde sitä ennen. Ja hän on erikoisoperaation kasvot. Niin kauan kuin Putin on vallassa, sotilasoperaatio ei lopu, eikä myöskään länsi peräänny. Sodassa menee siis pitkään, nimettömänä puhunut poliitikko sanoi.

Euroopassa ja Yhdysvalloissa on viime aikoina puhuttu paljon länsimaiden väsymisestä Ukrainan tukemiseen. Eräs korkean tason venäläisvirkamies sanoi Vertskalle, että Venäjän johdolla ei kuitenkaan ole uskoa siihen, että länsi luovuttaisi Ukrainan suhteen. Siksi sota voi kestää vielä kolmesta viiteen vuotta, lähde sanoi.

12.11.2023 Hieman spekulaatioita ja faktaa.

Nämä tiedot ovat peräisin keskusteluistamme tekoälyni Bardin kanssa 

Mitä maailmassa tapahtuu jos Venäjä voittaa sodan Ukrainaa vastaan?

Jos Venäjä voittaa sodan Ukrainaa vastaan, sillä olisi merkittäviä seurauksia niin Ukrainalle, Euroopalle kuin maailmallekin.

Ukrainalle Venäjän voitto merkitsisi raskaita tappioita. Venäjä miehittäisi laajoja alueita Ukrainasta, mukaan lukien pääkaupunki Kiovan. Ukrainan talous kärsisi merkittävästi, ja maan itsenäisyys ja demokratia olisivat vaarassa.

Euroopalle Venäjän voitto Ukrainaan olisi merkittävä turvallisuusuhka. Venäjän vaikutusvalta Eurooppaan kasvaisi, ja se voisi pyrkiä laajentamaan alueitaan muihin maihin, kuten Moldovaan tai Baltian maihin.

Maailmalle Venäjän voitto Ukrainaan olisi signaali siitä, että sotilaallinen voimakeino on edelleen tehokas tapa saavuttaa poliittisia tavoitteita. Tämä voisi johtaa lisääntyneeseen jännitteeseen ja jopa sotaan muissa osissa maailmaa.

Tässä on joitakin konkreettisia seurauksia, joita Venäjän voitto Ukrainaan voisi aiheuttaa:

• Ukrainan alueiden miehitys ja liittäminen Venäjään.Venäjä voisi miehittää laajoja alueita Ukrainasta, mukaan lukien Krimin niemimaan ja Donbassin alueen. Näitä alueita voisi liittää Venäjään tai perustaa niihin venäläismielisiä hallinnoita.
• Ukrainan talouden romahtaminen.Venäjän miehitys ja sodan aiheuttamat tuhot johtaisivat Ukrainan talouden romahdukseen. Maan vienti ja tuonti tyrehtyisivät, ja työttömyys nousisi korkealle.
• Demokraattisten arvojen heikentyminen.Venäjän miehityksen alla Ukrainan demokratia heikkenisi. Venäjä voisi pyrkiä tukahduttamaan ukrainalaisen opposition ja estämään Ukrainan liittymisen Euroopan unioniin tai Natoon.
• Venäjän vaikutusvallan kasvu Euroopassa.Venäjän voitto Ukrainaan kasvattaisi sen vaikutusvaltaa Euroopassa. Venäjä voisi käyttää tätä vaikutusvaltaa painostaakseen muita Euroopan maita tekemään poliittisia myönnytyksiä.
• Lisääntynyt jännite ja jopa sota muissa osissa maailmaa.Venäjän voitto Ukrainaan voisi johtaa lisääntyneeseen jännitteeseen ja jopa sotaan muissa osissa maailmaa. Maat, jotka näkevät Venäjän voiton uhaksi, saattavat pyrkiä vahvistamaan puolustustaan tai jopa liittoutumaan toistensa kanssa.

On kuitenkin tärkeää huomata, että Venäjän voiton todennäköisyys on epävarma. Ukraina on osoittanut vahvaa vastarintaa, ja länsimaiden tuki Ukrainalle on ollut merkittävää.

Kuinka suuri todennälöisyys on tällä hetkellä kolmannen maailmansodan puhkeamiselle?

Kolmannen maailmansodan todennäköisyys on aina ollut olemassa, mutta se on kasvanut Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Venäjän hyökkäys on osoittanut, että Venäjä on valmis käyttämään sotilaallista voimaa saavuttaakseen poliittiset tavoitteensa. Tämä on herättänyt huolta siitä, että Venäjä saattaa pyrkiä laajentamaan alueitaan muihin maihin, mikä voisi johtaa laajempaan sotaan.

On kuitenkin tärkeää huomata, että kolmannen maailmansodan todennäköisyys on edelleen suhteellisen pieni. Se vaatisi, että useat maat joutuisivat konfliktiin keskenään, ja että konflikti laajenisi nopeasti. Tämä on epätodennäköistä, sillä suurvallat ovat tietoisia siitä, että ydinsota olisi tuhoisa.

Kolmannen maailmansodan todennäköisyyttä lisäävät seuraavat tekijät:

• Venäjän kasvava aggressio.Venäjä on osoittanut, että se on valmis käyttämään sotilaallista voimaa saavuttaakseen poliittiset tavoitteensa. Tämä on herättänyt huolta siitä, että Venäjä saattaa pyrkiä laajentamaan alueitaan muihin maihin, mikä voisi johtaa laajempaan sotaan.
• Ydinsodan uhka.Ydinaseet ovat edelleen olemassa, ja niiden käyttö olisi tuhoisa. Tämä on kuitenkin myös tehokas pelote, joka voi estää konfliktin laajentumisen.
• Länsimaiden ja Venäjän välinen jännite.Venäjän ja länsimaiden välinen jännite on lisääntynyt viime vuosina. Tämä jännite voi johtaa virhearviointeihin tai ylilyönteihin, jotka voisivat johtaa sotaan.

Kolmannen maailmansodan todennäköisyyttä vähentävät seuraavat tekijät:

• Suurvaltojen välinen yhteistyö.Suurvallat ovat perinteisesti työskennelleet yhdessä estääkseen maailmansotaa. Tämä yhteistyö voi jatkua myös tulevaisuudessa.
• YK:n rooli.YK voi toimia rauhantekijänä ja estää konfliktin laajentumisen.
• Kansanliikkeet rauhan puolesta.Kansanliikkeet rauhan puolesta voivat painostaa hallituksia toimimaan rauhanomaisesti.

On mahdotonta sanoa varmasti, onko kolmas maailmansota tulossa. Todennäköisyys on kuitenkin kasvanut, ja on tärkeää olla tietoinen siitä, että riski on olemassa.

Onko sotien määrä maapallolla vakio vai onko sotien määrä kasvanut 2000 luvulla?

Sotien määrä maapallolla on vähentynyt 2000-luvulla. Uppsalan yliopiston rauhan- ja konfliktintutkimuslaitoksen mukaan vuonna 2020 oli käynnissä 22 aseellista konfliktia, kun vuonna 2000 niitä oli 34. Konfliktien määrä on siis vähentynyt noin 35 prosenttia.

Sotien määrän vähenemiseen on vaikuttanut useita tekijöitä, kuten:

• Kylmän sodan päättyminen.Kylmän sodan aikana maailma oli jakautunut kahteen vastakkaiseen leiriin, mikä lisäsi jännitteitä ja konfliktien riskiä. Kylmän sodan päättyminen on vähentänyt tätä jännitettä ja lisännyt yhteistyötä maiden välillä.
• YK:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen roolin kasvu.YK ja muut kansainväliset järjestöt ovat tehneet työtä konfliktien ennaltaehkäisyn ja rauhanomaisen sovitteluprosessin edistämisen eteen.
• Rauhanliikkeiden voimakas kasvu.Rauhanliikkeet ovat työskennelleet aktiivisesti konfliktien ratkaisemisen ja rauhan rakentamisen eteen.

On kuitenkin tärkeää huomata, että sotien määrä on vähentynyt vain tietyissä osissa maailmaa. Afrikassa ja Lähi-idässä sotien määrä on pysynyt suhteellisen korkeana. Lisäksi on olemassa useita jännitteitä ja konfliktin riskiä lisääviä tekijöitä, kuten ilmastonmuutos, äärimmäinen köyhyys ja epätasainen varallisuusjakauma.

Kahovkan pato 6.6.2023

Tähän mennessä Ukraina ja Venäjä ovat syytelleet vuoron perään toisiaan erilaisista iskuista vastapuolen alueelle. Tiistaina 6.6.2023 tuli kuitenkin sellainen terroriteko, että eittämättä mieleeni heräsi epäilys siitä, että sota tulee vaajäämätta leviämään. 

Venäjän hyökkäyshän alkoi 24. helmikuuta 2022. Viimeksi sodan kulussa tapahtui seuraava käänne:

HERSONIN alueella Ukrainassa sijaitseva Kahovkan pato on tuhoutunut. Padon murtuminen on aiheuttanut Dneprjoen tulvimisen.

Ukraina on syyttänyt Venäjän joukkoja padon räjäyttämisestä, ja Venäjän alueelle asettama hallinto puhuu tuhosta terroristitekona.

Hieman mittasuhteita:

Kahovkan pato ja tekojärvi

Kahovkan tekojärvi on Euroopan kahdeksanneksi suurin.

Tekojärven pituus on 240 kilometriä, leveys 23 kilometriä.

Tekojärvessä on vettä 18 kuutiokilometriä, mikä vastaa arviolta Päijänteen vesimäärää.

Pato on 3,2 kilometria pitkä ja 30 metriä leveä.

Padon murtumasta on lähtenyt hyökyaallon kaltainen tulvapulssi. Tulvapulssissa vesi voi nousta useita metrejä minuuteissa, mutta tulvan levittäytyessä alavirtaan nousunopeus vaimenee. Tulvapulssi aiheuttaa paljon tuhoa. Vesi vie mukanaan rakenteita ja leviää myös ulkopuolisille alueille. Käytännössä hyöky tekee massiivista tuhoa vyöryessään eteenpäin. 

Kuka on syyllinen

Venäjän Nova Kahovkan miehityshallinnon pormestariVladimir Leontjevinväitteen mukaan Ukraina teki Kahovkan vesivoimalaitokseen aamuyöllä toistuvia iskuja. Pato kuuluu voimalaitokseen.

Leontjevin mukaan padon tuhosi ”vakava terroristinen teko”, jonka aiheuttivat ”ukrainalaisviranomaiset ja he, jotka heitä hallitsevat”.

Ukrainan presidentti Zelenskyi puolestaan kirjoitti Twitterissä ”venäläisistä terroristeista”. ”Kahovkan [padon] räjäyttivät Venäjän miehitysjoukot. Ukrainan ulkoministeriö pitää tuhoa Venäjän terrori-iskuna, jonka vuoksi se toivoo uusia kansainvälisiä Venäjän-vastaisia pakotteita. 

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel kutsui padon räjäyttämistä sotarikokseksi. Hän kirjoitti Twitter-tilillään siviili-infrastruktuurin tuhoamisen olevan selkeä sotarikos. ”Tulemme saattamaan Venäjän siitä vastuuseen”, Michel kirjoitti.

YK:n pääsihteeri Antonio Guterres taas nimitti padon tuhoutumista ”jälleen yhdeksi Venäjän hyökkäyksen seuraukseksi”.

3.7.2023 Iltalehti

Venäjän entinen presidentti Medvedev väittää Venäjän tavoitteena olleen ainoastaan entisten Neuvostoliiton maiden Nato-jäsenyyden estäminen. Medvedev toteaa Ukrainan sodan pitkittämisen olevan Venäjälle keino estää Ukrainan Nato-jäsenyyden toteutuminen, sillä liittouma ei ota jäsenikseen maita, joissa on meneillään oleva konflikti.

– Meidän päämäärämme on yksinkertainen: Estää Ukrainan liittyminen Natoon. Ja me tulemme saavuttamaan sen tavalla tai toisella, Medvedev kirjoittaa. Näin ollen Ukrainan konfliktista tulee pysyvä ja se merkitsee Medvedevin mukaan alkua täydelliselle vastakkainasettelulle ”kollektiivisen lännen” ja muun maailman välillä. Medvedev näkee muun maailman olevan yksissä tuumin länttä vastaan.

Medvedevin mukaan Venäjän olisi syytä katkaista diplomaattisuhteet Suomen kanssa kokonaan, sillä Suomi kuuluu Venäjään vihamielisesti suhtautuvien maiden ryhmään yhdessä Puolan, Baltian maiden ja Iso-Britannian kanssa.

Sitä mukaan kun Venäjän siteet ovat katkenneet Eurooppaan, väittää Medvedev Venäjän vahvistaneen niitä globaaliin etelään eli Afrikkaan, Asiaan ja Latinalaiseen Amerikkaan. Medvedev väittää Euroopan ”nieleskelevän kyyneleitään”, kun Venäjä korvaa Euroopan tavaratuontiaan Aasiaan markkinoilla valmistettuihin tuotteisiin.

10.7.2023

Turkki päätti yllättäen edistää Ruotsin jäsenyyspyrkimystä Natoon päivää ennen Naton huippukokousta. Tämä tarkoittanee, että myös Unkari tulee olemaan asialle suosiollinen. Unkarin parlamentissa on jo käyty debattia Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifioinnista. Ratifiointi vaatii enää parlamentin äänestyksen. Tämä ylimääräinen kokous voidaan kutsua koolle melko nopeasti.

Yllättäen myös Venäjä otti kantaa ja antoi Ruotsille kyytiä. "Ruotsi kyllä tietää, mitä tämä tulee merkitsemään". Myös Turkki toimi hyvin epäystävällisesati Venäjää kohtaan. Voi harmi. 

14.7.2023

Asioilla on aina monta puolta, niin tässäkin. Suurvaltapelissä kääntyi uusi sivu, kun Turkki kertoi aikomuksestaan ratifioida Ruotsin Nato-jäsenyys. Turkin vipuvarsi Venäjän-neuvotteluihin pienenee ja se voi näkyä globaalina nälänhätänä. Mikäli heinäkuun 17. päivä erääntyvälle Mustanmeren viljasopimukselle ei saada neuvoteltua jatkoa, uhkaa globaali nälänhätä. Mustanmeren viljasopimuksen erääntyminen näkyisi erityisesti Afrikan valtioissa, joihin viedään laivoilla merkittävä osa Ukrainassa tuotettavasta viljasta.

Mustanmeren viljasopimus on Turkin kanssa neuvoteltu Ukrainan ja Venäjän välinen sopimus, jonka ansiosta rahtilaivat ovat saaneet kuljettaa ruokaa mustanmeren satamista. Kun Turkki päätyi pitkän taivuttelun jälkeen näyttämään vihreää valoa Ruotsin Nato-jäsenyydelle, Venäjällä ärähdettiin. Tämä oli täysin odotettavissa, koska länsimielisen liittouman laajeneminen taatusti huolettaa Venäjällä.

Naton laajentumissuunnitelmaa koskevan uutisen jälkeen Venäjän puolustus- ja turvallisuuskomitean johtaja Viktor Bondarev luonnehti Turkkia epäystävälliseksi maaksi. Vaikka Venäjän presidenttiVladimir Putinei ole julkisesti allekirjoittanut Bondarevin lausuntoa, on luultavaa, että tuntemukset ovat samansuuntaiset.

Turkin asema neuvottelijamaanaheikkenee Venäjän silmissä. Toisinaan sekavia signaaleja lähettänyt Turkki näytti Ruotsin jäsenhakemuksen ratifioinnilla selvästi vilkkua länteen. Jo valmiiksi viljasopimuksesta irtautumista harkinnut Venäjä saattaa nyt todella käyttää vilja-asetta. Sen vaikuttavuus on suuri ja eniten siitä kärsivät sivulliset. Koska venäläisellä propagandalla on useissa Afrikan maissa vahva jalansija, voidaan syy vierittää siellä todennäköisesti länsimaiden kontolle.

Sodan panokset kasvavat entisestään. Viljansaannin katketessa seuraamukset tulevat olemaan kylmäävää katsottavaa. Rauha on saatava aikaan Ukrainan ehdoilla mahdollisimman pian.

23.7.2023

Mihin Venäjä pyrkii?

Venäjän talouteen erikoistuneen Turun yliopiston kansainvälisen liiketoiminnan professorin Kari Liuhdon mukaan Venäjän päätös olla jatkamatta viljasopimusta viittaa siihen, että se pyrkii aiheuttamaan nälänhädän lähialueilleen.

– Vaikuttaa siltä, että Venäjä aikoo aiheuttaa suuren nälänhädän lähialueilleen. Taka-ajatuksena lienee se, että nälkä tuo ihmisiä Euroopan unionin rajoille. Venäjällä on siitä jo kokemusta. Välimeren yli saapuvat siirtolaismäärät lisääntyvät varmaan oleellisesti. Siitähän on varoiteltu jo ilman tällaista tietoistakin toimintaakin, Liuhto toteaa.

Liuhdon mukaan Venäjä on tekemässä ruoasta aseen länttä vastaan. Venäjän tarkoituksena on hänen arvionsa mukaan heiluttaa Euroopan yhtenäisyyttä sekä lisätä vaikutusvaltaa Afrikan maihin.

– Energia-ase ei toiminut odotetusti, joten nyt he ottavat käyttöönsä vielä kovemman keinon eli ruoka-aseen. Tässä tulee kuolemaan erittäin paljon ihmisiä nälkään ja se osoittaa jälleen, ettei Venäjän johto välitä ihmishengistä, Liuhto sanoo.

– Voi olla, että aluksi he luovat viljakuljetusten päättymisellä ison ongelman ja pystyvät sen jälkeen näyttelemään suurta pelastajaa viemällä omaa viljaansa Afrikan maihin. Se lisää myös Venäjän vaikutusvaltaa alueella, Liuhto arvioi.

13.9.2023

Vaara maailmanrauhalle kasvaa entisestään Vostotshnyin avaruuskeskuksessa Venäjän Kaukoidässä.

Venäjän presidentti Vladimir Putinin ja Pohjois-Korean diktaattorin Kim Jong-unin neuvottelut asekaupoista ovat lyhyellä tähtäimellä uhka Ukrainalle. Pitkällä tähtäimellä ne ovat uhka koko maailmalle.

Kiinan tasapainoilu on vaikeaa. On kuin painovoima vetäisi sitä sotaliittoon Venäjän, Pohjois-Korean ja Iranin kanssa. Sellaisia syntyy nyt kuin ensimmäisen maailmasodan alla.

POHJOIS-KOREA on monin tavoin maailman synkimpiä valtiota. Aikoinaan sitä rakennettiin Stalinin Neuvostoliiton esikuvan mukaan. Nyt Venäjä ottaa mallia ikuisesti sotaan valmistautuneesta Pohjois-Koreasta. Siirtyminen samanlaiseen tyranniaan tuntuu vain ajan kysymykseltä, kun sota Ukrainassa antaa siihen tekosyyn.

Vaikka Putin lopettaisi sotansa huomenna ja väistyisi, Venäjän maine olisi loattu vuosikymmeniksi. Mutta ei Putinilla ole mitään aietta lopettaa sotaansa. Hän haluaa kriisistä maailmanlaajuiseen. IS

12.11.2023  Tilanne

Venäjän ja Ukrainan sota on jatkunut jo yli kahdeksan kuukautta. Sota on jumissa pattitilanteeseen, eikä kumpikaan osapuoli ole saavuttanut merkittäviä voittoja.

Ukrainan puolella tilanne on edelleen vaikea. Venäjä on jatkanut pommituksia ja hyökkäyksiä Ukrainan kaupunkeihin ja siviilikohteisiin. Ukrainan armeija on kuitenkin onnistunut torjumaan Venäjän hyökkäykset, ja maan hallitus on edelleen pystyssä.

Venäjän puolella tilanne on myös haastava. Venäjä on kärsinyt merkittäviä tappioita sodan aikana, ja sen talous on kärsinyt pakotteiden seurauksena. Venäjän presidentti Vladimir Putin on kuitenkin osoittanut olevansa valmis jatkamaan sotaa, vaikka se maksaisi Venäjälle kalliisti.

Sodan mahdolliset seuraukset:

• Sodan jatkuminen voisi johtaa Ukrainan täydelliseen tuhoamiseen.
• Sota voisi levitä muihin maihin, mikä voisi johtaa laajempaan konfliktiin.
• Sodan seurauksena voi syntyä uusia pakolaisvirtoja, jotka haastavat Euroopan.

Sodan päättymisen mahdolliset vaihtoehdot:

• Rauhansopimus:Sota voisi päättyä rauhansopimukseen, joka sisältäisi kompromisseja molemmille osapuolille.
• Venäjän voitto:Venäjä voisi voittaa sodan ja miehittää Ukrainan.
• Ukrainan voitto:Ukraina voisi voittaa sodan ja karkottaa Venäjän joukot maastaan.

Sodan lopputulos on epävarma. Sota voi jatkua vielä pitkään, tai se voi päättyä nopeasti. Sodan seuraukset voivat olla myös merkittäviä, ja ne voivat vaikuttaa koko maailmaan.

Kriittiset hetket alkavat olla käsillä monessakin mielessä 12.4.2024

Bloomberg: Ukrainan puolustus lähellä murtumista

Ukrainan puolustus itärintamalla on hauraimmillaan koko kaksi vuotta kestäneen sodan aikana, kertoo uutistoimistoBloomberg. Ammusten ja sotilaiden puute sekä ilmatorjunnan heikkous osoittavat Ukrainan puolustuksen heikentyneen, sanovat länsimaiden lähteet Bloombergille.

Jos puolustuslinjat pettävät tarjoaisi se venäläisille mahdollisuuden merkittävään läpimurtoon ensimmäisen kerran sitten hyökkäyssodan alkuvaiheen, varoittaa lähde.

Yhdysvaltain aseavun lykkääntymisen vuoksi etenkin Ukrainan tykistö ja ilmapuolutus ovat heikentyneet. Venäjä pystyy tuomaan tänä vuonna rintamalle 6 miljoonaa tykistöammusta oman asetuotannon tehostumisen sekä Pohjois-Korealta ja Iranilta saadun aseavun myötä, kertovat lähteet.

- Jos Yhdysvaltain aseavusta ei saada päätöstä, niin Ukrainalle ei jää vaihtoehtoja sen synkimmällä hetkellä, varoittaa lähde.

Amerikkalaislähteen mukaan Yhdysvallat ei ole havainnut merkkejä Venäjän välittömästä läpimurrosta rintamalla, mutta Ukrainan joukkojen taistelumoraali on alhaalla eikä armeijan romahtaminen ole poissuljettu.

Viron suojelupoliisi: Venäjä jatkaa yrityksiä kylvää epäsopua naapurimaissa

Venäjä jatkaa lähivuosina yrityksiään kärjistää yhteiskunnallisia jännitteitä naapurimaissaan, sanoo Viron suojelupoliisi Kaitsepolitseiamet (Kapo) vuosiraportissaan. Keinoina ovat muun muassa vaikuttaminen sosiaalisen median sekä naapurimaissa asuvien Venäjän kansalaisten välityksellä.

Kapon mukaan Venäjä myös pyrkii korvaamaan länsimaissa sijaitsevista lähetystöistään karkotetut henkilöt uusilla diplomaattistatuksen suojissa toimivilla tiedustelupalveluiden jäsenillä.

Venäjän ohella suurin tiedustelu-uhka Viroa kohtaan on Kapon mukaan Kiina.