Uskomuksia

Uskomukset elävät vahvoina, osa pitää paikkansa ja osa on täyttä huuhaata. Riippuu tilanteesta ja ihmisestä.

Tämä on sarja uskomuksista ja mitä ne minulle merkitsevät. Osia tulee niin monta kuin kohtaan uskomuksia tällä matkalla.

Varoitus: Mikäli et halua menettää uskomuksiasi tai uskoa kaikkeen olevaiseen, älä lue tätä sarjaa. Vain omalla vastuulla.

Uskomuksia, osa 1

Työ tekijäänsä kiittää. Well done job is its own reward. Hieno sanonta, vai mitä. Kyllähän sitä jo tällä painaa pitkää päivää.

Monikaan meistä ei, minä en ainakaan, osaa pysähtyä oikeasti hetkeen ja nauttia siitä, mitä on saanut aikaan. Se on todella iso vahinko. Sillä jos haluaa työstä kiitosta, jolla on itselle edes jonkin aikaa merkitystä, se pitää itse löytää tekemisistään. On tärkeää saada kulloinenkin projekti selkeään päätökseen. Projektilla en tarkoita mitään virallista asetettua projektia, vaan työrupeamaa, jolla on alku, sisältö ja päätös.

Kun olet saavuttanut tuon päätöksen, juhli sitä. Osta kakku päiväkahville, laula tai esitä tanssi lepohuoneessa. Mikä luonteellesi sattuu sopimaan. Mutta juhli, sillä et muista sitä hetkeä enää, kun uusi työ nielaisee sinut.

Jos et koskaan juhli työn valmistumista, ei työ sinua koskaan myöskään kiitä. Etkä voi syyttää ketään muuta kuin itseäsi. Sillä olet varmaan kuullut, lukenut tai huomannut käytännössä, että valitettavasti muilta kiitosta tulee äärimmäisen harvoin.

Uskomuksia, osa 2

Ylpeys käy lankeemuksen edellä. Tämä meille on kyllä taottu kalloon todella. Vaatimattomuus kaunistaa, tämän olen teilannut jo aiemmin. Miksi ihmeessä ei saisi olla ylpeä itsestään ja saavutuksistaan?? Kuka niistä sitten on ylpeä?

Kävin läpi sanonnan selityksiä ja tämä on järkeenkäyvin syy sanontaan: "yli-itsevarman ja ylimielisen ihmisen käy loppujen lopuksi huonosti nöyryyden puutteen ja piittaamattomuuden vuoksi." Ylimielinen ihminen saakin sekoontua koipiinsa ja langeta. Siinä kyse on negatiivisesta luonteenpiirteestä. Mutta minusta tässä sekoitetaan asioita.

Sanotaan, että pohjalaiset on ylpeitä ja se on hieno yleistys, joka parhaimmillaan toteuttaa itseään. Niin saakin olla, kun se vielä on luonteenpiirre, joka saa heidät yrittämään aina parhaansa ja vähän enemmän.

Pienestä kilpailuhengestä on aina hyötyä. Pitää osata tietenkin tarvittaessa nöyrtyä, jos on tarve, myöntää olevansa väärässä, jos on. Mutta ei tarvitse nöyristellä. Ainakaan nykyaikana. Nöyränä sinut vain jätetään pöytäsi taakse tai työpisteeseesi tekemään niin paljon töitä kuin sinusta vaan saa irti.

Tulosten arviointi ja kiitosten jakaminen tapahtuvat aivan eri huoneissa ja eri ihmisten kesken. Meidän pitää pitää puolemme, tuoda itse esille työmme tuloksia ja olla niistä ylpeitä. Silloin meitä ei voida sivuuttaa helposti ja henkilökohtainen palkanlisä ei välttämättä menekään jollekin muulle.

Uskomuksia, osa 3

On olemassa aivan käsittämättömiä uskomuksia, joita jotkut ovat joskus pitäneet tosina, toivottavasti ei enää nykyään kovin moni.

Yksi niistä on: Lasta ei saa pitää sylissä, ettei lapsesta kasva itsekäs. Tämän on luonut varmaan joku, joka on erittäin katkera vanhemmilleen ja päättänyt kostaa tuleville. Aina joku uskoo, että kirjoitettu sana on totta. Kyseenalaistaminen on kuitenkin tervettä.

Rakkaus synnyttää rakkautta, hyväksyntä tervettä itsetuntoa ja halailu sekä hipsuttelu empaattisia rakastavia ihmisiä. 

Uskomuksia, osa 4

Selvästi kokemuksen syvällä rintaäänellä on luotu joitakin uskomuksia. Esimerkiksi: Jos jalkapohjaa kutiaa, se tietää matkaa. Tervetuloa kutina!

Sellaiseen uskomukseen, että neliapila toisi onnea, en koskaan ole uskonut. Päinvastoin, yritin jo lapsena olla katsomatta kovin tarkkaan apilanurmikkoa, etten vain olisi löytänyt neliapilaa. Onnistuinkin siinä melko hyvin. Joskus ei voinut välttyä löytämästä sattumalta neliapilaa ja kertaakaan se ei kyllä erityistä onnea tuonut mukanaan. Toivottavasti joku on uskonut tuohon uskomukseen niin voimakkaasti, että siitä jonkinlainen onni on seurannut.

Pihlaja ei kahta taakkaa kanna! Tämä on vanhan kansan uskomuksia ja perustuu varmaan jotenkin luonnon kiertokulkuun. Olen joinakin vuosina seurannut pihlajanmarjojen ja lumen suhdetta ja tässä voi olla pientä todenperäisyyttä.

Pahaa vältetään koputtamalla puuta. Tähän valitettavasti uskon ja siksi minulla onkin pieniä kuhmuja pää täynnä. Hyvin toimiva hätävara, jos lähettyvillä ei tarvittaessa ole puuta.

Varmasti yksi yleisistä uskomuksista on, että haukkuva koira ei pure. Tämän taas vastaavasti on varmaan kehitellyt joku, joka on saanut haukkuvan koiran hampaat takamuksiinsa. Ja haluaa antaa vahingon kiertää.

Parempi antaa kuin ottaa. Miten olisi tasapaino?

Uskomuksia, osa 5

Jos haluaa saavuttaa jotain todella paljon, sitä ei kannata sanoa ääneen. Jos näin tekee, toivomus ei toteudu. Saakohan sitä edes ajatella? Sitä täytyy aarrekarttaakin tehdessä kierrellä ja kaarrella, ettei vaan liikaa nouse esiin. Mites tavoitteen asettelu siinä tapauksessa onnistuu? Mielenkiintoista.

Leipää ei saa säilyttää pöydällä väärinpäin, eli etiketti alaspäin, koska se tuottaa huonoa onnea. Tämän tunnistan, sillä käännän aina leivän oikein päin, jos huomaan sen olevan väärin päin. Olen kuullut tämän uskomuksen todella kauan sitten ja toiminut sen mukaisesti siitä lähtien. Hyvä uskotella itselle, että se johtuu vain kunnioituksesta ruokaa kohtaan.

Jos tentin, työhaastattelun tai pääsykokeiden jälkeen on olo, että kaikki meni hyvin, niin ei varmasti saa työ- tai opiskelupaikkaa. Jaa `a. Hyvin harvoin oli tentin jälkeen sellainen olo, että se meni tosi hyvin. Eli en voi arvioida asiaa.

Kahvia ei saa kaataa lisää "vanhan" kahvin päälle tai saa vihamiehiä. No niin, sitten on vihamiehiä yli oman tarpeen. Hyvää kahvia ei saa heittää pois, jos se vain on vähän jäähtynyt. Kahvi itse asiassa on sopivaa juotavaksi heti, kun sen on kaatanut vanhan tilkan päälle.

Lattialle tippuva lusikka tietää häitä. Haarukka putoaa lattialle, tiedossa naisvieraita. Kun veitsi putoaa maahan, tulossa miesvieraita. Eli kun ruokavälinelaatikko putoaa, tiedossa sukukokous?

Kesällä ensimmäisenä pistävän hyttysen pitää antaa imeä rauhassa. Se tietää hyvää kesää. Näin en ole tätä kuullut. Kun hyttynen on jo päässyt veren makuun ja maha pyöristyy, antaa sen imeä mahansa täyteen, säästyy sen kutiavalta piikiltä ja paiseelta jälkeenpäin. Tämän olen kuullut ja toimivaksi kokenut, ainakin aina välillä.

Suojatietä ylittäessä pitää päästä sen toiselle puolelle ennen kuin jalankulkijoiden liikennevalo muuttuu punaiseksi. Muuten kohtaa suuren epäonnen ja murheen. Että sellaista. Luulen, että tässä on vinha perä. Saattaa tulla ajoneuvo ja ajaa päälle. Kyllä siitä huolta ja murhetta riittää.

Kun aloin rakastaa itseäni

"Kun aloin rakastaa itseäni, huomasin että ahdistus ja henkinen kärsimys ovat vain varoitusmerkkejä; elän vastoin omaa totuuttani. Tänään tiedän sen tarkoittavan REHELLISYYTTÄ

Kun aloin rakastaa itseäni, lakkasin kaipaamasta toisenlaista elämää, ja näin, että kaikki ympärilläni kutsui minua kasvamaan. Tänään kutsun sitä KYPSYYDEKSI

Kun aloin rakastaa itseäni, ymmärsin olevani kaikissa olosuhteissa aina oikeassa paikassa, oikeaan aikaan, ja että kaikki tapahtuu täsmälleen oikealla hetkellä. Se rauhoitti minua. Tänään kutsun sitä ITSELUOTTAMUKSEKSI

Kun aloin rakastaa itseäni, lakkasin yrittämästä olla aina oikeassa; siitä lähtien olen ollut vähemmän väärässä. Tänään ymmärsin sen olevan VAATIMATTOMUUTTA"

Charlie Chaplin 70-vuotisjuhlissaan 16. huhtikuuta 1959

Tässä Caplinin tekstissä on monta itselleni erittäin tärkeää kohtaa. Rehellisyyttä aina peräänkuulutetaan hyveenä. Totuuden puhuminen ei ole sitä, että puhut julki kaikki ajatuksesi. Rehellisyys arvostaa totuutta, mutta ollaksesi rehellinen tarvitset jotain muutakin kuin totuutta.

Rehellisyyskin tarvitsee jotain muuta, reiluutta. Jos hyvyys on unohtunut, jos reiluudella ei ole merkitystä ihmiselle, hänen pitäisi vaieta. Hyvinvointi edellyttää rakentavaa tahtoa. Mutta itselleen pitää pyrkiä ainakin olemaan rehellinen, on kuunneltava varoitusmerkkejä.

Sen olen elämässäni oppinut, että olen yleensä oikeassa paikassa ja kaikki tapahtuu oikeaan aikaan. Silti aina ei tarvitse olla oikeassa, vaikka useimmiten olisinkin. Mutta vaikka olisin oikeassa paikassa oikeaan aikaan, mutta olisin yksin, sillä ei olisi merkitystä. Ihminen tarvitsee ihmistä, eikä tämä todellakaan ole klisee.

Jaa tämä sivu