Phu Quoc valokuvina joulukuussa 2019

Pitkän pohdinnan jälkeen matkakohteeksemme jouluksi 2019 valikoitui Vietnamin saari Phu Quoc.

Sen verran olimme Youtubea katselleet, että tiesimme, että Vietnamissa juhlitaan jollakin tavalla Joulua. Ainakin koristeluissa löytyi. Tämä on vielä kesymmästä päästä.

Joulupukki on tietenkin myös Vietnamissa liikenteessä.

Puut ovat itsessään jo todellisia taideteoksia.

Ei tarvitse olla kummoinenkaan mielikuvitus, kun näissä rungoissa näkee vaikka minkälaisia muotoja.

Kivet eivät jää Pekkaa pahemmiksi, kävin vierestä tarkastamassa, etteikö tämä olisi jättiläis kilpikonnan jäänteet, mutta kyllä se kivi on.

Mikäpä näitä kivimuodostelmia on koristellessa. Kaikki näyttää hyvältä.

Tässä pitkän työpäivän jälkeen väsynyt vietnaimilaismies vaeltaa sillan yli kotiaan kohti.

No onhan täällä saarella hiekkarantojakin, tässä hotellimme rantaa.

Tässä kalastajaperheen koti veden äärellä. Pieni puutarhakin on saatu takapihalle.

Monet elinkeinoista saaarella liittyvätkin mereen, kalastuksen lisäksi mm. helmenkasvatus ja turistien kuskaaminen. Täällä turismiin satsaaminen on vasta alkanut, joten meillä on mahdollisuus toistaiseksi nähdä muutakin kuin turistialueita.

Kalastajaväestö ei asu kerrostaloissa, vaan kaikilla on oma asumus.

Merenranta on kaunista aluetta kalastajakylille.

Ammatteja on muuallakin kuin merellä. Tämä kaveri valmistaa mielenkiintoisesti siistin mainospalakaatin laminoituna kuorma-auton lavalla keskellä liikennettä. Jotakin rullaa hän pyörittää ja plakaattia pukkaa.

Puutarhojen hoito on lisääntyvä ammatti sitä mukaa kuin turisteille tehdään houkuttelevia alueita.

Phu Quocin Coconat Prison on vaikuttava paikka ja sisältää paljon erilaisia asioita ihmisyyteen liittyen, mutta erityisesti jäi mieleen kansakunnan periksiantamattomuus ja alistumattomuus.

Sitten vähän hauskempaa historiaa. Helmet ovat täällä hittituote, mutta tässä mielenkiintoni herätti mallinuken pää. Tuli ihan mieleen 1950-luvun amerikka. Ja itseasiassa tämä pää olikin museossa.

Tämän peilin voisin viedä kotiin. On siinä näpräämistä kun näkinkengistä tehdään huonekaluja, peilejä, hyötytarvikkeita ja vaikka mitä. Aikaa pitää valmistajilla olla.

Tänään kävimme kalastajakylässä, Ham Ninh. Siellä pääelinkeino on nimensä mukaisesti kalastus, kaikki liittyi siihen.

Kaiken keskus tuntui olevan noin 300 metriä pitkä laituri, jonka ympärille mahtui kaikkea kalastusaluksista ruokapaikkoihin.

Tässä paikallisia "jääkaappeja", eli kalat säilytetään juoksevan veden alla kunnes valmistetaan ruoaksi. Joku sanoi osuvasti, ettei ole prismaa ja citymarkettia vetämässä välistä. Tosin paikallisia verosysteemejä en tunne.

Laiturin alkupäässä oli selvällä vietnamin kielellä kielto, ei minkäänlaisia ajoneuvoja. Lisäksi oli betonieste tehostamassa kieltoa. Siitä huolimatta laituri oli täynnä mopoja ja skoottereita. Oli hauska katsella, kun ajajat taiteilivat noin 20cm leveän reunuksen kautta. Se oli 50-50, pääset yli ta...

Alus lähdössä pyytämään lisää ruokatarvikkeita ja torille myytävää.

Luonnollisesti täällä on temppeleitä joka lähtöön. Odotan, että saan jostakin julkaisukelpoisen kuvan. Tämä on meidän lähitemppelistä ja tämän julkaisin mielenkiintoisen yksityiskohdan vuoksi.

Tämä pariskunta on samasta temppelistä, ovat vaan niin söpöjä.

Tässä laskeutuu ilta jouluaattona ja on alkamassa Christmas partyt.

Ruokaa riitti ja sitä kului. Tässä vielä suojattuna odottamassa vieraita. Vaati melkoisen henkilökuntajoukon saada tällaiset juhlat pystyyn.

Juontajapariskunta oli ilmeisesti paikallisia kuuluisuuksia. Tässä naispuolinen kauniissa hameessaan.

Tästä miespuolisesta juontajasta tuli mieleeni Arman Alizar, mutta tämä taisi olla hieman vanhempi versio Armanista.